Ystävyysseurakunta Virossa

Vuoden 1997 helluntaina allekirjoitettiin Virossa Säkylä-Köyliön ja Pilistveren seurakuntien välinen ystävyysseurakuntasopimus. Ennen sitä kumpikin seurakunta teki asiasta oman myönteisen päätöksensä.

Yhteyden pitämisestä Pilistvereen vastaa Ismo Nieminen.

Pilistveren historiaa

Pilistveren seurakunta sijaitsee Keski-Virossa. Pitäjänä se on ollut jo 1200-luvulla, vaikkakin toisella nimellä. Vuonna 1454 esiintyy pitäjän nimenä Pilistvere. Siihen kuuluvat nykyiset kunnat Imavere, Kabala ja Kõo sekä osa vanhaa Põltsamaan kuntaa. Kabala, jossa oli vuonna 1996 asukkaita 1257 henkeä, on Säkylän kunnan ystävyyskunta. Yläneellä on Imavere ja Köyliöllä Kõo ystävyyyskuntana. Pilistveren toinen ystävyysseurakunta Suomessa on Pälkäne Pirkanmaalla.

Pilistvere kuuluu Viljandin rovastikuntaan ja sen ainoa kirkonkylä on Kõon kunnan alueella. Kirkko on goottilaistyylinen holvi(kivi)kirkko. Kirkon tornin muurissa on kivi, jossa on vuosiluku 1222. Tästä vuodesta lasketaan seurakunnan alkaminen.

Syysmyrskyssä Andreaksen päivän vastaisena yönä vuonna 1905 kirkon torni murtui ja katto rikkoutui. Torni rakennettiin uudelleen vasta 1990 ja vihittiin Andreaksen päivänä 30.11. samana vuonna. Pilistveren kirkon torni on Viron maaseutukirkkojen korkein (n.73 m). Andreas on Pilistveren kirkon suojeluspyhimys. Hänen muistokseen vietetään kirkon vuosipäivää 30. marraskuuta.

Pilistveren päärakennus
Pilistveren päärakennus
Kesäillan hartaus Pilistveren kesäkahvion edustalla
Kesäillan hartaus Pilistveren kesäkahvion edustalla

Pilistvere nykyään

Seurakunnan suurin hanke on viimeisten vuosien aikana ollut seurakuntatalon rakentaminen kirkonkylään kivenheiton päähän kirkosta. Rakennuksessa on myös pappila ja kirkkoherranvirasto sekä yläkerrassa majoitustilaa vieraille. Kirkkoa ei käytetä talvella vaan jumalanpalvelukset pidetään silloin seurakuntatalossa. Seurakuntatalossa oleva talvikirkko vihittiin käyttöön 25.3.2003.

Seurakunnassa on kirjoilla yli 600 jäsentä. Virossa kirkolla ei ole verotusoikeutta, vaan kirkot toimivat niin kuin yhdistykset. Perustyömuodot ovat pyhäkoulu, rippikoulu, nuortenillat ja jumalanpalvelukset.