Taalainmaan koivu ja kuningas Kustaa III:n vierailu Köyliössä

Kuningas Kustaa III vieraili Köyliössä juhannuspäivänä 24.6.1775. Kuninkaan vierailu ei ehkä olisi saanut paikallishistoriallisesti niin suurta merkitystä, ellei vierailun yhteyteen olisi liittynyt suurta dramatiikkaa. Kaksi Henkirakuunarykmentin sotilasta vääpeli Arent Gabriel Grüner ja korpraali Ulrik Carl Stierneld riitaantuivat erään kankaanpääläisen neitosen suosiosta. Tilanne eskaloitu siihen pisteeseen, että sotilaat päättivät ratkaista dilemman kaksintaistelulla, joka oli jo tuolloin kielletty Ruotsin valtakunnan alueella.

Kesäkuun 24. päivän ilta oli saattanut kääntyä jo seuraavan vuorokauden puolelle, kun kaksintaistelu alkoi. Sitä, käytiinkö mittelö miekoin vai tuliasein, eivät lähteet tunne. Ei myöskään sitä kumpi oli haastaja. Yhtä kaikki, Arent Gabriel Grüner sai haavan rintaansa, toisen tiedon mukaan päähän. Haava oli kuitenkin sitä vakavuusastetta, että se johti melko nopeaan kuolemaan. Grüner oli kuollessaan 24-vuotias.

Sotaoikeuden päätöksellä ruumis haudattiin 27. kesäkuuta kivihautaan Köyliön kirkon alle Todennäköisesti hänet siunasi Köyliön silloinen kirkkoherra Martin Tolpo. Hänen maalliset jäännöksensä ja miekka jäivät Köyliöön. Arent Gabriel lepää edelleen kirkon lattian alla ja hänen miekkansa on ollut seurakunnan hallussa siitä lähtien.

Perimätiedon mukaan juhannuspäivänä 1775 Kankaanpään kylän Kuninkaanlähteellä surmansa saaneen sotilaan Arent Gabriel Grünerin vanhemmat olisivat vierailleet Köyliössä ja istuttaneet Taalainmaan koivun poikansa muistoksi.

Nykyisen koivun paikalla kasvoi ennen täysikasvuinen kaksihaarainen Taalainmaan koivu, joka jouduttiin turvallisuussyistä kaatamaan sen huonon kunnon vuoksi. On täysin mahdollista, että vanha kaadettu koivu oli alkuperäinen. Koivut voivat elää 150–200-vuotiaiksi. Vanhimmat koivumme ovat rauduskoivuja, joilla on ikää kunnioitettavat 300 vuotta.

Ennen kaatamista, seurakunta selvitti myös vanha koivun hyödyntämistä varttamalla eli lisäämällä versonpätkä vanhasta koivusta nuoren taimen oksaan. Varttamista kokeiltiinkin, mutta se ei onnistunut.

Kesällä 2022 samalle paikalle istutettiin uusi Taalainmaan koivu. Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Heikki Saarinen piti koivun juurella puheen 31.7.2022 ja loppusanoissaan totesi seuraavasti: ”Toivomme, että … uusi ja nuori Taalainmaan koivu kasvaa, voimistuu ja voi hyvin sekä jatkaa muistoa ja perintöä tuosta vanhempien vierailusta, itkien kastepisaroita kuolleen henkivartiosotilaan muistolle. Vanhempainrakkaus – se suurin kaikista.”

Taalainmaan koivu tai Taalainkoivu, latinankieliseltä nimeltään Betula pendula f. dalecarlica, on rauduskoivun liuskalehtinen muoto. Taalainkoivu on löydetty Taalainmaalta Ruotsista vuonna 1767. Sen lehti muodostuu kahdesta toisiaan allekkaisesta liuskasta. Näin ollen lehdessä on kärkiä yhteensä viisi. Eräs toinen rauduskoivun liuskalehtinen versio on loimaankoivu (f. crispa), jossa on yksi liuskapari, joten kärkiä on kolme. Kummatkin liuskalehtiset rauduskoivut ovat riippaoksaisia, ja niitä käytetään koristepuina.